Avskedet

År av skumma färder fick du pröva,

jag kan se dig när du gick ombord.

Som det stumma offret gick du,

Ingen kunde ge dig tröst med blick och ord.

I de gröna sommarsunden

dolde snart den sista udden hägn din båt,

och min sköna syn för stunden,

brast som bubblor brista i ett regn av gråt.

Blott en strimma rök som dröjde.

Blott en våg som hvälde

trött och knäckt mot strand

Kvällens dimma sakta höjde sig

och vassen skälfde sakta höjde sig

och jag vände åter samma väg vi brukat taga och ja såg dig än,

och jag kände blodets flamma genom hjärtat jaga som en våg igen.

Nu är flamman slocknad,

bara tidens långa flöde glider jämt förbi.

Vara samman, skiljas, fara,

det är så vart öde är bestämt att bli.

Bo Bergman

Jäähyväiset

Vuosia sait kokea varjoisia matkoja,

näin sinut kun nousit kyytiin.

Lähdit kuin mykkä uhri

Kukaan ei voinut lohduttaa sinua katseilla ja sanoilla.

Vihreissä kesäsalmissa

viimeisen niemen kasvusto kätki

pian laivasi,

ja hetken kaunis näkyni,

puhkesi niin kuin kuplat puhkeavat kyynelsateessa

Vain viipyilevä savun juova.

Vain lainehtiva aalto

uupuneena ja murtuneena kohtasi rannan

Iltasumu nousi hitaasti

ja tuuli vapisutti välillä ruokoa

ja käännyin samalle tielle mitä kuljimme ja näin sinut taas,

ja tunsin veren liekin kulkevan sydämeni läpi jälleen aallon lailla

Nyt on liekki sammunut

Vain pitkä ajan virta soljuu tasaisesti ohitseni.

Olla yhdessä, erota, lähteä,

näin on kohtalo määrännyt.

Fanni Hannila

Cäcilie

Wenn du es wüßtest,

was träumen heißt von brennenden Küssen,

von Wandern und Ruhen mit der Geliebten,

Aug in Auge,

und kosend und plaudernd,

wenn du es wüßtest,

du neigtest dein Herz!

Wenn du es wüßtest,

was bangen heißt in einsamen Nächten,

umschauert vom Sturm, da niemand tröstet

milden Mundes die kampfmüde Seele,

wenn du es wüßtest,

du kämest zu mir.

Wenn du es wüßtest,

was leben heißt, umhaucht von der Gottheit

weltschaffendem Atem,

zu schweben empor, lichtgetragen,

zu seligen Höhn,

wenn du es wüßtest,

du lebtest mit mir!

Heinrich Hart

Cäcilie

Jos tietäisit,

mitä on unelmoida polttavista suudelmista,

vaeltamisesta ja rauhasta rakkaan kanssa,

silmiin katsoen,

kuherrellen ja jutellen,

jos sen tietäisit,

taipuisi sydämesi!

Jos tietäisit,

mitä on pelko yksinäisinä öinä,

myrskyn pelottamana, kun kukaan ei lohduta

hellin sanoin taistelemiseen väsynyttä sielua.

Jos sen tietäisit, tulisit luokseni.

Jos tietäisit,

mitä on elää, jumaluuden

maailmaa luovan hengen puhaltaessa.

leijua ylöspäin, valon kantamana,

autuaaseen korkeuteen,

jos sen tietäisit, eläisit kanssani!

Juhani Koivisto

Le Chapelier

Le chapelier s'étonne de constater

Que sa montre retarde de trois jours,

Bien qu'il ait eu soin de la graisser

Toujours avec du beurre de première qualité.

Mais il a laissé tomber des miettes

De pain dans les rouages,

Et il a beau plonger sa montre dans le thé,

Ça ne le fera pas avancer davantage.

René Chalupt

Hatuntekijä

Hatuntekijä on hämmästynyt huomatessaan

kellonsa käyvän kolme päivää myöhässä,

Huolimatta säännöllisestä voitelusta

ensiluokkaisella voilla.

Mutta hän on pudottanut

Leivänmuruja koneistoon,

ja vaikka hän kastaa kellonsa teessä,

se ei käy yhtään sen nopeammin.

Fanni Hannila

A Nun takes the Veil

I have desired to go

Where springs not fail,

To fields where flies no sharp and sided hail

And a few lilies blow.

And I have asked to be

Where no storms come,

Where the green swell is in the havens dumb,

And out of the swing of the sea.

Gerald Manley Hopkins

Nunna verhoutuu huntuunsa

Olen tahtonut kulkea

missä lähteet eivät kuihdu,

niityillä, joilla lennä ei rakeet, terävät eikä syrjät,

ja muutama lilja kukoistaa.

Ja olen pyytänyt saada olla

siellä, minne ei myrskyt yllä,

missä vihreä laine lepää valkaman tyynessä,

ja poissa meren pyörteistä.

Frans Hannila

The secrets of the old

I have old women's secrets now

That had those of the young;

Madge tells me what I dared not think

When my blood was strong,

And what had drowned a lover once

Sounds like an old song.

Though Marg'ry is stricken dumb

If thrown in Madge's way,

We three make up a solitude;

For none alive today

Can know the stories that we know

Or say the things we say:

How such a man pleased women most

Of all that are gone,

How such a pair loved many years

And such a pair but one,

Stories of the bed of straw

Or the bed of down.

W. B. Yeats

Vanhojen salaisuudet

Tunnen nyt vanhojen naisten salaisuudet,

jotka kerran tunsivat nuorten;

Madge kertoo mitä uskaltanut en pohtia,

kun olin vereltäni vahva,

ja mikä kerran rakastajan vei kuolemaan,

kuuluu kuin laulu vanha.

Vaikka Marg'ryn sanat katoaa, hukkuu,

jos hän Madgen tielle sattuu

me kolme olemme yksin;

sillä yksikään tänään elossa oleva

ei voi tietää tuntemiamme taruja

tai sanoa sanomiamme sanoja:

Miten moinen mies eniten naisia miellytti

kaikista jotka ovat täältä poistuneet,

kuinka sellainen pari vuosikausia rakasti

ja tuollainen vain yhden vaivaisen,

tarinoita vuoteesta olkien

tai vuoteesta untuvapatjojen.

Frans Hannila

Er ist gekommen in Sturm und Regen

Er ist gekommen in Sturm und Regen,

ihm schlug beklommen mein Herz entgegen.

Wie konnt' ich ahnen, daß seine Bahnen

sich einen sollten meinen Wegen.

Er ist gekommen in Sturm und Regen,

er hat genommen mein Herz verwegen.

Nahm er das meine? Nahm ich das seine?

Die beiden kamen sich entgegen.

Er ist gekommen in Sturm und Regen,

Nun ist gekommen des Frühlings Segen.

Der Freund zieht weiter, ich seh' es heiter,

denn er bleibt mein auf allen Wegen.

Friedrich Rückert

Hän saapui myrskyssä ja sateessa

Hän saapui myrskyssä ja sateessa, sydämeni tykytti hänelle hermostuneesti.

Kuinka olisin voinut aavistaa, että hänen polkunsa

yhdistyisivät minun kulkuuni.

Hän saapui myrskyssä ja sateessa

ja hurjana otti sydämeni.

Ottiko hän minun? Vai minä hänen?

Toinen ymmärsi toistaan.

Hän saapui myrskyssä ja sateessa,

nyt on koittanut kevään voitto.

Ystäväni jatkaa matkaa, minä totean sen iloiten,

sillä hän pysyy omanani kaikilla teillä

Marjo Heiskanen

Den första kyssen

På silfvermolnets kant satt aftonstjernan,

från lundens skymning frågte henne tärnan:

"Säg, aftonstjerna, hvad i himlen tänkes,

när första kyssen åt en älskling skänkes?"

Och himlens blyga dotter hördes svara:

"På jorden blickar ljusets englaskara,

och ser sin egen sällhet speglad åter;

blott döden vänder ögat bort och gråter."

J. L. Runeberg

Ensisuudelma

Hopeisen pilven reunalla istui iltatähti,

lehdon hämäristä kysyi häneltä neito:

Sano, iltatähti, mitä taivaassa ajatellaan,

kun ensisuudelma annetaan rakastetulle?

Ja taivaan kalpean tyttären kuultiin vastaavan:

Maan päälle katsoo valon enkelparvi,

ja näkee oman loisteensa heijastuvan,

vain Kuolema kääntää katseensa pois ja itkee.

Kimmo Pihlajamaa

Die Georgine

Warum so spät erst, o Georgine?

Das Rosenmärchen ist erzählt,

Und honigsatt hat sich die Biene

Ihr Bett zum Schlummer ausgewählt.

Sind nicht zu kalt dir diese Nächte?

Wie lebst du diese Tage hin?

Wenn ich dir jetzt den Frühling brächte,

Du feuergelbe Träumerin,

Wenn ich mit Maitau dich benetzte,

Begöße dich mit Junilicht,

Doch ach, dann wärst du nicht die Letzte,

Die stolze Einzige auch nicht.

Wie, Träum'rin, lock' ich vergebens?

So reich' mir schwesterlich die Hand,

Ich hab' den Maitag dieses Lebens

Wie du den Frühling nicht gekannt;

Und spät wie dir, du Feuergelbe,

Stahl sich die Liebe mir ins Herz;

Ob spät, ob früh, es ist dasselbe

Entzücken und derselbe Schmerz.

Hermann von Gilm

Daalia

Daalia, miksi vasta niin myöhään?

Ruusujen tarina on kerrottu,

hunajasta kylläisenä mehiläinen

on jo löytänyt vuoteensa.

Eivätkö nämä yöt ole liian kylmiä?

Miten saat päiväsi kulumaan?

Miksen toisi sinulle kevättä,

sinä keltahehku haaveilija,

kostuttaisi sinua kevään kasteella,

kastaisi kesäkuun valolla?

Vaan silloin et olisi viimeinen,

et myöskään se ylpeä ainoa.

Houkuttelenko turhaan, haaveilija?

Sisar, ojenna kätesi!

En minäkään tuntenut nuoruutta,

niin kuin et sinä kevättä,

ja myöhään minullakin, keltahehku,

rakkaus hiipii sydämeen;

myöhään tai varhain on se aina

sama ihastus ja sama tuska.

Erkki Tammela

Als Luise die Briefe ihres ungetreuen Liebhabers verbrannte

Erzeugt von heißer Phantasie,

in einer schwärmerischen Stunde

zur Welt gebrachte, geht zu Grunde,

ihr Kinder der Melancholie!

Ihr danket Flammen euer Sein,

ich geb' euch nun den Flammen wieder,

und all' die schwärmerischen Lieder,

denn ach! er sang nicht mir allein.

Ihr brennet nun, und bald, ihr Lieben,

ist keine Spur von euch mehr hier.

Doch ach! der Mann, der euch geschrieben,

brennt lange noch vielleicht in mir.

Gabriele von Baumberg

Kun Luisa poltti uskottoman rakastajansa kirjeet

Te kuuman mielikuvituksen tuotteet,

jotka hurmioituneen haaveilun hetkellä

synnyitte maailmaan, tuhonne hetki on tullut,

te synkkämielisten haaveiden lapset!

(Rakkauden) liekkejä kiitätte olemassaolostanne,

liekkien haltuun minä annan teidät uudestaan,

teidät ja kaikki nuo haaveksivat laulut,

sillä voi, Hän ei laulanut niitä vain minulle.

Te palatte nyt, ja pian ei teistä, niin rakkaista,

ole enää jäljellä mitään muistoakaan.

Mutta voi! Se mies, joka teidät kirjoitti,

pelkään, että hän palaa ja hehkuu vieläkin sisälläni.

Erkki Pullinen

Lorelei

Ich weiß nicht, was soll es bedeuten

Daß ich so traurig bin;

Ein Märchen aus alten Zeiten

Das kommt mir nicht aus dem Sinn.

Die Luft ist kühl und es dunkelt,

Und ruhig fließt der Rhein;

Der Gipfel des Berges funkelt

Im Abendsonnenschein.

Die schönste Jungfrau sitzet

Dort oben wunderbar,

Ihr goldnes Geschmeide blitzet

Sie kämmt ihr goldenes Haar.

Sie kämmt es mit goldenem Kamme

Und singt ein Lied dabei;

Das hat eine wundersame

Gewaltige Melodei.

Den Schiffer im kleinen Schiffe

ergreift es mit wildem Weh,

Er schaut nicht die Felsenriffe,

Er schaut nur hinauf in die Höh.

Ich glaube, die Wellen verschlingen

Am Ende Schiffer und Kahn;

Und das hat mit ihrem Singen

Die Loreley getan.

Heinrich Heine

Lorelei

En ymmärrä, mistä se johtuu,

että olen niin surullinen;

vanha tarina entisiltä ajoilta

ei millään lähde mielestäni.

Ilma on viileä ja alkaa hämärtää,

ja Rein virtaa rauhallisesti;

vuorenhuippu säkenöi

ilta-auringon loisteessa.

Kaunis neitonen istuu

siellä ylhäällä ihmeen ihanana,

hänen kultaiset korunsa salamoivat;

hän kampaa kultaisia hiuksiaan.

Hän kampaa niitä kultaisella kammalla

ja laulaa samalla laulua,

jossa on ihmeellinen,

valtavan väkevä sävel.

Pienen laivan laivuri

liikuttuu siitä villiin tuskaan,

ei hän tarkkaile kallioriuttoja,

hän katsoo vain ylös korkeuksiin.

Pelkään, että aallot lopulta

nielaisivat laivurin veneineen;

ja sen sai Lorelei

laulullaan aikaan.

Erkki Pullinen

Morgen!

Und morgen wird die Sonne wieder scheinen

und auf dem Wege, den ich gehen werde,

wird uns, die [Seligen] (1), sie wieder einen

inmitten dieser sonnenatmenden Erde...

Und zu dem Strand, dem weiten, wogenblauen,

werden wir still und langsam niedersteigen,

stumm werden wir uns in die Augen schauen,

und auf uns sinkt des Glückes [grosses] (2) Schweigen...

(1) Strauss: "Glücklichen"
(2) Strauss: "stummes"

John Henry Mackay

Huomenna!

Ja huomenna taas aurinko paistaa

tielle jota kuljen,

se yhdistää meidät, onnelliset,

keskellä tätä aurinkoa hengittävää maata...

Ja rannalle, aavalle, aallonsiniselle,

istumme hiljaa ja kauan,

mykkinä katsomme toisiamme silmiin,

ja yllemme laskeutuu onnen mykkä vaikeneminen.

Juhani Koivisto

Здесь хорошо

Здесь хорошо…

Взгляни, вдали огнем

Горит река;

Цветным ковром луга легли,

Белеют облака.

Здесь нет людей…

Здесь тишина…

Здесь только Бог да я.

Цветы, да старая сосна,

Да ты, мечта моя!

Glafira Galina

Kuinka suloista täällä on

Kuinka suloista täällä on… Katso, tuolla kaukaisuudessa

joki liekehtii;

niityt ovat kuin kirkas matto,

pilvet ovat valkoisia.

Täällä ei ole muita… hiljaisuus hallitsee…

Täällä on vain Jumala ja minä

Ja kukat sekä vanha mänty,

ja sinä, minun unelmani!

Fanni Hannila

Sonja Turtinen

Sonja Turtinen (s. 23.8.1991) on Lumijoella asuva musiikkipedagogi ja musiikinohjaaja. Sonja on monitaituri musiikin saralla: hän on ammatiltaan huilisti, johtaa kuoroja ja opiskelee klassista laulua Oulun Ammattikorkeakoulussa. Sekä laulajana että huilistina Sonja on persoonallisen ja vahvan äänen omaava, musiikin syvästi kokeva ja tunteva.

Sonja aloitti musiikkiopinnot Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa pääaineenaan huilu, josta hän valmistuin vuonna 2011. Sonja kävi Sibelius-lukion Helsingissä, jossa hänellä oli pääaineena laulu ja opettajana Mirka Arola. Lukion jälkeen, vuonna 2011, Sonja aloitti musiikkipedagogin ja musiikinohjaajan opinnot Oulun ammattikorkeakoulussa pääaineenaan huilu ja sivuaineinaan laulu ja piano. Sonja suoritti laulun D-tutkinnon Annamari Jurvelinin ohjauksessa vuonna 2014. Musiikin ohjaajaksi Sonja valmistui vuonna 2015 ja musiikkipedagogiksi vuonna 2018. Lauluopintojaan Sonja jatkoi Oulun konservatorion ammattipuolella lukuvuonna 2020–2021 opettajanaan Virve Karén. Syksyllä 2021 Sonja aloitti lauluopinnot Oulun Ammattikorkeakoulussa Maija Laurin ohjauksessa.

Sonja on osallistunut kahdesti Tanskan kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun laulunopettajan Eva Hess Thaysenin mestarikurssille, Soile Isokosken mestarikurssille, Heikki Pellisen Lied-mestarikurssille ja Arttu Katajan ja Pauliina Tukiaisen Lied-mestarikurssille. Työkseen Sonja opettaa huilunsoittoa Oulu-opistossa ja laulua yksityisoppilaille, johtaa kolmea eri kuoroa ja esiintyy Oulussa ja lähialueilla.

Fanni Hannila

Fanni aloitti musiikkiopinnot 6-vuotiaana käymällä vuoden pianotunneilla Tiina Paloniemen oppilaana, jonka jälkeen hän soitti viulua Oulun Konservatoriossa 8-vuotiaasta lukioikään saakka. Viuluopintojen ohessa Fanni soitti pianoa kotona itsenäisesti, ja 13-vuotiaana alkaneet pianon sivuaineopinnot Hannu Hirvelän oppilaana Oulun Konservatoriossa muuttuivat pääaineopinnoiksi vuoden kuluttua. Fanni suoritti musiikkiopiston päättötutkinnon sekä viulusta, että pianosta, ja jatkoi piano-opintoja muusikon tutkinnolla Oulun Konservatoriossa. Tämän jälkeen Fanni opiskeli Tampereen ja Oulun Ammattikorkeakouluissa pianopedagogiksi vuosina 2018–2022. Syksystä 2022 lähtien pianonsoitto on jatkunut maisteriopintojen parissa Sibelius-Akatemian pianokamarimusiikki- ja lied -koulutuksessa.

Fannille tärkeitä piano-opettajia ovat Tiina Paloniemi, Hannu Hirvelä, Risto Kyrö, Jouko Tötterström sekä Hamsa Juris. Liedissä ja kamarimusiikissa opettajina ovat toimineet mm. Outi Nissi, Airi Tokola, Soile Isokoski, Heini Kärkkäinen, Risto Kyrö, Petri Antikainen, Margareta Brandt, Tuomas Turriago, Keval Shah ja Ilmo Ranta. Lisäksi Fanni on osallistunut useille mestarikursseille, joissa opettajina ovat toimineet mm. Ronald Brautigam, Hans Pålsson, Óliver Curbelo Gonzáles, Tünde Kurutz, Antti Siirala, Heikki Pellinen, Paavali Jumppanen, Liisa Pohjola ja Eero Heinonen.

Fanni on opintojen ohessa toiminut pianonsoitonopettajana 13-vuotiaasta lähtien, ja opettaminen on yksi suurimmista kiinnostuksen kohteista ja motivaation lähteistä. Aito kohtaaminen, uuden oppiminen, sekä positiivinen ja kannustava pedagogiikka ovat tärkeitä asioita sekä omassa soitossa, että muita opettaessa.